maanantai 18. elokuuta 2014

Mihin katosivat liberaalit?

Vapaus - mikä ihana sana

"Liberalismi (lat. liber ’vapaa’) on ideologia tai poliittinen suuntaus, joka pitää keskeisenä arvonaan vapautta jostakin ja vapautta johonkin."

Koko äänestysikäni ajan eli 23 vuotta olen mietiskellyt, että jos liittyisi johonkin puolueeseen, niin mihin? Olen pitänyt itseäni aina ilman muuta liberaalina, mutta päätynyt lopulta äänestämään henkilöä puolueen sijasta. Niinpä olen tullut äänestäneeksi vihreitä, vasemmistoa, piraatteja ja jopa kokoomusta (herra armahda!;). Koskaan en ole ollut tyytyväinen vaalituloksiin tai ehdokkaani aikaansaannoksiin, mikäli nyt on edes läpi päässyt ja näin on käynyt harvemmin.

Aloin tänään miettiä mihin katosivat liberaalit ja tutkimaan koko aatteen historiaa. liberaalit.fi sivusto on kokonaan kadonnut netistä ja puolue hajosi lopullisesti v. 2007 kannatuksen puutteessa. Aika jäätävää ottaen huomioon sen, millainen historia aatteella on Roomasta, Ranskan vallankumouksesta ja Amerikan sisällissodasta lähtien. Liberaalinen puolue (1880 – n. 1885) oli myös Suomen ensimmäinen varsinainen poliittinen puolue.

"Liberalismin perusajatuksena on, että valtio hoitaa korkeintaan vain sitä pienintä yhteistä tehtäväjoukkoa, jonka kaikki tai lähes kaikki hyväksyvät, ja loppu jätetään ihmisten itse päätettäväksi." 

Tässä kohdassa voit taputtaa käsiäsi yhteen, etkö? Kuulostaa fantastiselta, eikö?

Ilmeisesti liberaaleista tuli enimmäkseen keskustalaisia. Wikipedia, josta kaikki nämä tiedot ovat peräisin, esitteli yhtenä keskeisinä hahmoina aatteelle Suomessa tämän hepun: 


Jos olisin elänyt vuosisadan alussa, niin olisin varmasti tykännyt hänestä!
Tosin tuo kieltolaki nyt taisi lähteä vähän lapasesta ja Santeri toimi itseään ja sanomaansa vastaan, mutta kellepä nyt ei joskus virheitä sattuisi? 

"Alkio oli myös pasifisti. Maan ääni -lehdessä hän kirjoitti 15. tammikuuta 1920 aikaansa edellä olleen, myöhemmin EU:n muodostumisessa osittain toteutuneen kirjoituksen: ”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista. On ilmeistä, että oman rauhansa vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.” Alkio itse kertoi saaneensa vaikutteita muun muassa Mahatma Gandhin politiikasta."

Ok. Koska olen laiskuuteen taipuvainen, en jaksanut alkaa selvittämään mihin katosi myös Jouni Flemming, joka ilmeisesti oli viimeinen libertarismin airut Suomessa. Mietin vain, että eikö tälle puolueelle todella ole enää tilausta? 

Kerronpa teille mikä missäkin nykyisten puolueiden julkisuuskuvassa on vikana:
Silmänkääntäjät ja itseensä tyytyväiset pelurit. Koostaan ja vallastaan huolimatta eivät lainkaan ole onnistuneet helpottamaan yksityisyrittäjän arkea, vaan päinvastoin. 
Kukkahattutädit, tanttarat, ainainen hernekeiton tarjoilu Hakaniemen torilla, vässykät ja mieleenpainumattomat mieskansanedustajat, ammattiyhdistysliikkeiden työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseen keskittyminen varsinaisten duunareiden hyvinvointiin keskittymisen sijasta.
Mamuvastaisuus, muutama kaheli blaastajaa, jotka pilaavat koko puolueen maineen ja senkin vähän hyvän, mikä siellä kenties olisi. Yksinkertaisuus, vastarannan kiisket. 
Juntit. Pekkarisen tupee ja syvälle jumiutunut mielikuva siitä, että ollaan vain maaseudun asialla. 
Punalippu, saamattomuus, akateemiset nysvääjät, taivaanrannan maalarit. 
Liian kilttejä, ei löydy oikeasti radikaalia otetta (enää) ajamiinsa asioihin. Paljon hyvää puhetta, vähän tekoja. Heikkoja. Kun tulee tilanne, että pitäisi todella lyödä kantapäät santaan, pakenevat Kokoomuksen selän taakse. 
Ruotsalainen. Rantaruotsalainen. Ei muiden asialla; haluaa vain halvalla lohta, silakkaa ja purjeveneitä itselleen. 
Päivi Räsänen, alkoholipolitiikka, homovastaisuus. 
Ei mielipidettä, ei mielikuvaa tai tietoa. 
  • Muutos 2011 (m11): 1 kansanedustaja
2011. Se meni jo!

Nyt on joku Itsenäisyyspuoluekin olemassa ja siinä on taas se vika, että mielikuva, joka siitä muodostuu on automaattisesti tyypeistä, jotka pukeutuvat wife beatereihin ja juovat kaljaa ostarilla leijonakorut kaulassa.

Ei tässä enää ole lupaa odottaa ihmeitä politiikan suhteen, kun EU on yhtäkuin Suomi ja Suomi yhtä kuin EU. Se, että irtautuisimme eurosta ja lähtisimme Islannin tielle tai yrittäisimme takaisin samoille leveleille Norjan ja Ruotsin kanssa on ikävä kyllä äärimmäisen epätodennäköistä. Nykyisestä eduskunnasta pitäisi heivata 90 % nykyisistä kansanedustajista ovesta ulos, että noin isoja päätöksiä saataisiin tehtyä. Ne, ketkä siellä jo ovat, ovat ajat sitten myyneet itsensä Brysselissä tai ovat muuten vaan niin sitoutuneita ties mihin, että uudet ajatukset tai ideat torpataan torpedona heti suorilta käsin alas pelosta, että saisi hullun leiman otsaan, jos esittäisi jotakin oikeasti uutta ja mullistavaa.

Jos olisin fiksu, niin tekisin tälle jotakin. No, en ole, niin jätän muiden eteenpäin työstettäväksi ja pohdittavaksi.

Liberté!





1 kommentti: